Ranua kuuluu Suomen kuntien kärkikastiin, kun mitataan valtionosuuksia per asukas. Vuonna 2025 Ranuan kunta saa edelleen poikkeuksellisen paljon valtion tukea – yli 2 500 euroa asukasta kohden, mikä on reilusti yli maan keskiarvon.
Valtakunnallinen keskiarvo valtionosuuksissa on noin 725 €/asukas. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtionosuudet muodostavat Ranuan kuntatalouden kulmakiven. Mutta mitä näin korkea valtionrahoitus kertoo kunnan itsenäisyydestä, elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudennäkymistä?
Ranuan talous ei yksinään kestäisi nykyisen kaltaista palvelutasoa. Kunnan omat verotulot ovat pienet, ja esimerkiksi väestörakenteen vuoksi peruspalvelujen yksikkökustannukset ovat korkeat. Valtionosuudet paikkaavat tätä vajetta ja mahdollistavat kuntalaisille arjen palvelut. Ilman valtion tukea kunnan talous olisi toistuvasti alijäämäinen – vuoden 2025 talousarviossa varaudutaan edelleen merkittävään alijäämään, vaikka kunnan puskurina toimii aikaisempien vuosien ylijäämä.
Valtionosuudet tarjoavat tärkeää turvaa, mutta samalla ne synnyttävät riippuvuussuhteen: kunnan oma taloudellinen liikkumavara on hyvin rajallinen. Pienikin muutos valtion linjauksissa, kuten vuonna 2024 nähdyt leikkaukset, voi heilauttaa kunnan talouden nopeasti pakkaselle. Tämä asettaa Ranuan haavoittuvaan asemaan ja kaventaa mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä strategisia päätöksiä.
Valtion on pakko lisätä leikkauksia, jotta lisävelan otosta voitaisiin edes joskus luopua.
Kunnan kehittämismahdollisuudet ovat kytköksissä sen taloudelliseen tilaan. Ranualla on edelleen kohtuullinen peruspalvelutarjonta ja selkeä halu säilyttää elinvoimaisuus. Kuitenkin houkuttelevuus uusien asukkaiden ja yritysten silmissä voi kärsiä, jos kunta näyttäytyy ulospäin rakenteellisesti riippuvaisena valtion tuesta. Samaan aikaan työllistymismahdollisuudet ja veropohjan vahvistaminen edellyttäisivät aktiivista elinkeinopolitiikkaa – johon on vaikea löytää resursseja, jos jokainen euro menee perustoimintojen ylläpitämiseen.
Ranuan tilanne on osa suurempaa muutosta Suomen kuntakentässä. Kuntien välinen eriytyminen on jatkunut, ja valtionosuusuudistusta valmistellaan vuodeksi 2027. On mahdollista, että tulevaisuudessa valtion tuki ei enää pysy yhtä korkealla tasolla. Tämä herättää kysymyksen: kuinka pitkään kunta voi nojata ulkopuoliseen tukeen ilman, että sen itsenäisyys alkaa murentua?
Ranuan kunta on onnistunut turvaamaan peruspalvelunsa korkeiden valtionosuuksien avulla, mutta tilanne ei ole pysyvä. Pitkän aikavälin haasteena on löytää keinoja vahvistaa omaa taloudellista pohjaa ja lisätä paikallista elinvoimaa. Valtiontuki on arvokas turvaverkko, mutta sen ei tulisi muodostua esteeksi muutokselle ja uudistumiselle. Ranuan tulevaisuus riippuu kyvystä hyödyntää tukea viisaasti ja rakentaa vähitellen vahvempaa omaa perustaa.